tiistai 14. elokuuta 2012

Näyttelyä kohti!

Nythän mä vallan innostuin tätä blogia päivittelemään.

Mutta kun tuli juuri ilmoitettua Ronnie näyttelyyn Tammelaan 8.9. - ja sit meillä alkoi ankara treeni! :D Pitää nakittaa kaikki mahdolliset tutut tsekkaamaan tuon otuksen hampaita. Se nimittäin antaa kyllä katsoa, mutta saattaa vähän yrittää venkoilla, jos yhtään on sillä päällä.

Kai se pitää johonkin mätsäreihin tunkea tässä ennen tuota näyttelyä, jos vaikka vähän tulisi itselle varmuutta enemmän. Hah. Vajaassa kuukaudessa. No, eiköhän tästäkin selvitä hengissä.

Ronnien veljiäkin on kuulemma tulossa Tammelaan, isä-Ali osallistuu näyttelyyn ja Aluna-mamma tulee kai vain tunnelmasta nauttimaan. Mahtavaa nähdä, ei ollakaan ketään Ronnien sukulaisia nähty sitten viime syksyn pentuetreffien! :)

maanantai 13. elokuuta 2012

Treenikuvia

Korjataanpa tuo edellisessä postauksessa mainittu treenikuvien puute nyt sit saman tien, kun kerran mies osui meidän henkilökohtaisen treenikentän laidalle kameran kanssa. Samoja ovat kuin Facebookissakin, eli FB-kavereille ei mitään uutta, mutta laitanpa nyt kuitenkin. :)

Treenipalkkapallo on ehkä maailman paras juttu!


Paikallamakuuta

Seuraamista

Vähän taukoa välillä



Luoksetulossa on ainakin vauhtia...
...mutta melko nätisti se pysähtyykin. :D

Opetin Ronnien halaamaan.


Ja loppuun vielä kunnon leikit.

perjantai 10. elokuuta 2012

Kesäterveiset

Kesäterveiset Ronnie-landiasta! 

Blogin pitäminen on taas yllättäen jäänyt, kun aika humisee ohi huimaa vauhtia, ja tämän blogin alun perinkin laitoin pystyyn lähinnä kokeillakseni, tuleeko tätä päivitettyä. Mutta josko nyt taas vähän aktivoituisi, tai ainakin yrittäisi.

Mitään ihmeellistä täällä ei ole tapahtunut, samaa treenailua ja leppoisaa elelyä kuin ennenkin. Ronniesta on tullut oikea mamman kultapoju, joka on - hyvässä ja pahassa - minussa kiinni kuin varjo. Treenit etenevät omaa verkkaista tahtiaan, välillä paremmin ja välillä vähän verkkaisemmin edeten.

Kesään on kuulunut niin grillailua...


...kuin telttailuakin.


Mökillä on käyty kahlailemassa...


 ...on ihan vain hengailtu kotipihassa...


...ja käyty vähän reissussa sekä miehen töiden perässä Savonlinnassa...



...että Lapissa reppu selässä...


...ja tunturin huipulla ilman reppua...


...ja löydettiinpä myös kesän viimeisiä lumia Ylläksen maisemista.


Treeneistä ei ole kuvia, mutta yritetäänpä sekin tilanne korjata jollain tavalla.

Melkoisen ääniaraksi tuo Ronnie on, valitettavasti, osoittautunut, vaikka kuinka on yritetty pitää kaikenlaista mekkalaa pienestä pitäen ja olla itse reagoimatta. Kävihän se selväksi jo talvella häkkiin opettelun kanssa: kun häkki kertaalleen pääsi kunnolla rämähtämään, vaadittiin melkoiset määrät nameja, että tuo tuli edes lähelle. Olen siis joutunut harrastusmaailmaa miettimään uudelleen, mutta katsotaan nyt, mihin sitä vielä päätyy. Kyllähän sitä jälkeä ja muuta voi silti opettaa, vaikkei koskaan varsinaisiin pelastushommiin pääsisikään. Harmi vain sinänsä, koska se oli meille Se Juttu, josta olen haaveillut. No, koiran ehdoilla mennään. Ja voihan se vielä olla, että tuo ääniarkuus vielä helpottaa jossain vaiheessa. Ainakin jossain määrin välillä olen huomaavinani (toiveajatteluako?) edistymistä asian suhteen. 

Eipä toisaalta vaikkapa kaverikoiratoimintakaan mitenkään huono idea olisi. Ja ajattelinpa hulluuksissani käyttää Ronsua ehkä parissa näyttelyssäkin, kunhan ensin vähän mätsäreissä treenaillaan, että omistaja saa varmuutta touhuun. ;)

Aurinkoista kesänjatkoa!